MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Tauti ei suoraan vaurioita muuta elimistöä. Immuunijärjestelmä puolustaa kehoa esimerkiksi haitallisilta bakteereilta. MS-tautiin sairastuneen immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. MS-tauti kuuluu ns. autoimmuunisairauksiin.

MS-taudissa immuunijärjestelmä vaurioittaa ensisijaisesti keskushermoston myeliiniä. Myeliini eli hermovaippa on hermosolujen jatkeita peittävää ainetta, joka parantaa sähköistä tiedonkulkua niissä. MS-oireet johtuvat hermovaipan rikkoontumisesta, joka hidastaa tai estää tiedonkulkua aivoista ja selkäytimestä muualle kehoon.

Normaalisti valkosolujen tehtävä osana immuunijärjestelmää on etsiä ja tuhota kaikki elimistöön kuulumaton. Tuntemattomasta syystä MS-taudissa hermovaipalle vahingolliset valkosolut tunkeutuvat verenkierrosta keskushermostoon ja synnyttävät tulehduspesäkkeitä. Tässä tapahtumassa valkosolut ovat tunnistavinaan myeliinissä vieraita rakenteita ja hyökkäävät niitä vastaan.

Immuunijärjestelmän hyökkäys loppuu jonkin ajan kuluttua ja vaurioituneeseen hermoon muodostuu arpikudosta. Arvet näkyvät ns. plakkeina aivojen magneettikuvissa. Taudin nimi multippeliskleroosi eli suomeksi pesäkekovettumatauti viittaa näihin arpeutumiin.

Vaurioitunut myeliini voi korjautua erityisesti taudin varhaisessa vaiheessa. Jos immuunijärjestelmän hyökkäykset toistuvat, uusiutuminen vaikeutuu. Kun hermosäie jää ilman myeliinin suojaa, sekin vaurioituu. Hermosolut eivät uusiudu yhtä hyvin kuin muut elimistön solut, minkä takia vauriot ovat pysyviä. Tiedonkulku hermostossa saattaa kuitenkin etsiä uusia reittejä, jotka kiertävät vaurioituneet hermosolut. Aivoilla on tiettyyn rajaan saakka kyky muovautua muuttuviin olosuhteisiin. Tämä kyky säilyy koko eliniän.

MS-taudin pahenemisvaiheen jälkeen, kun myeliini uusiutuu ja hermosto järjestäytyy uudelleen, osa oireista tai kaikki oireet saattavat hävitä.
 

Lähde: Neuroliitto 9.3.2015