Vai fatiikkia?

En tiedä onko tämä väsymystä vai fatiikkia, mutta viimeiset kolme päivää on mennyt ihan sumussa. Autolla ajaminenkin väsyttää, kun pitää ajatella ja olla tarkkaavaisena. Tuntuu, että se väsymys on sekä fyysistä, että kognitiivista. Eli pää on ihan jumissa. Lukeminen on tuskaa, kun sanat pitää tavata kahteen kertaan, että ymmärtää koko lauseen.

Siitä huolimatta kävin neuroliiton sivuilla lukemassa uupumuksesta:
http://www.neuroliitto.fi/sites/default/files/liitetiedostot/Uupumus_MS_taudissa.pdf

Siellä sanotaan, että kognitiivinen uupumus menee ohi, kun väsymys hellittää. Toivon niin, koska tää on kyllä aika kamalaa. Joskus mulla on tullut kesken työpäivän vähän samanlaisia väsymyskohtauksia ja niiden takia olen lääkärilläkin juossut. Nyt tiedän, että se on johtunut vain MS-taudista. Eikä tuon uupumuksen eteen edes tarvitse rasittaa itseään fyysisesti, pelkkä ajattelu riittää rasitukseksi. Aika hemmetin hyvä juttu, koska mun työ vaatii ajattelua ja tarkkuutta.

Tällä viikolla on kyllä ollut paljon kaikkea erilaista ohjelmaa, kuten kiinteistönvälittäjien tapaamista ja pankissa käyntiä, niin luulen, että nämä kaikki on väsyttänyt minut. Kaiken lisäksi menen maanantaina takaisin töihin. Puolikasta päivää saan tehdä aluksi lokakuun loppuun saakka. Sitten katsotaan jatko. 

Fyysisen ja kognitiivisen rasituksen lisäksi uupumusta voi aiheuttaa lämpö, stressi, kivut tai heikko yleiskunto. Myös lääkkeet voi aiheuttaa sitä.

Jotenkin kestäisin paremmin sen, jos vaikka vain jalat olisivat väsyneet, mutta kun on tuo pääkoppa ihan usvassa. Oon ollut niin itkuherkkäkin taas pari päivää. Tällä kertaa mua on itkettänyt ihmisten kauniit sanat. Sellaiset lohduttavat ja tsemppaavat sanat. Niitä mää tartten, älkää pliis lopettako.