Kaksi päivää töitä takana. On ihan mukava mennä takaisin, vaikkakin tämä mun väsymys ei helpota.
Kroppa on yhtä väsynyt kuin olisi käynyt päivän marjametsällä ja pää yhtä sumussa kuin kovassa kuumeessa. Tätä on jatkunut jo useita päiviä, sais jo helpottaa. Ajatustyö vaatii älyttömiä pinnistyksiä.

Työkaverit toimistolla on suhtautuneet tosi hyvin, oon kertonut niille alusta saakka ihan avoimesti, että mikä mulla on ja miten se saattaa näkyä mun päivittäisessä työssä. Ihanan ymmärtäväisiä ihmisiä ja uskaltavat kysyä, jos haluavat tietää lisää. Sovittiin esimiehen kanssa työtehtävistäkin niin, että olen vähän enemmän "taustalla" ja hoidan sellaisia tehtäviä, jotka ei ole niin aikatauluriippuvaisia.

Olen myös osasairaspäivärahalla lokakuun loppuun. Teen neljä tuntia päivässä ja se tuntuu hyvältä, ettei tarvitse pinnistellä töissä koko päivää. Osaria on mahdollisuus jatkaa vielä jonkun aikaa tuon lokakuun jälkeenkin, katsotaan tilannetta sitten uudelleen. Sitten, kun osasairaspäivärahapäivät on käytetty (120 arkipäivää eli lähes viisi kuukautta), voidaan hakea kuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä tms. En muista sitä termiä, enkä jaksa nyt googlettaa :) Mutta joka tapauksessa sitäkin myönnetään joku määräaika ja sitten tilanne arvioidaan uudelleen.

BTW. Mittailin tässä samalla kuumetta, kun kirjoitin. Mittari näytti 37, eli pikkuisen on taas lämpöä. Onkohan tää aivosumu nyt sitä sitten. Mene ja tiedä. Pitää muistaa kysyä MS-hoitajalta, että voiko tuo pieni lämmönnousu liittyä jotenkin tautiin vai onko tää jotain muuta. Mulla on nyt aika monta rautaa taas tulessa ja taidan olla vähän stressaantunut. Työn aloitus, ero, talon myynti, auton osto...Yksikin nuista riittäis vallan mainiosti.