Oon aina ollut hyvä nukkumaan, ihan lapsesta saakka. Aikuisiälläkin oon saattanut nukkua milloin missäkin metelissä, hyvänä esimerkkinä kerrotakoon vaikka tunnin päikkärit Tallinnan lautan keulabaarissa, bändin soittaessa vieressä. Enkä ollut nauttinut tuoremehua väkevämpää ja oli iltapäivä.

Päikkäreiden lisäksi myös yöunet on aina olleet todella sikeitä. Mulla ei ole ollut mitään käsitystä siitä milloin avokki on kömpinyt viereen tai onko kissat juosseet yöjuoksuaan mun ylitse. Taju pois ihan totaalisesti.

Mutta nyt tilanne on ihan eri. Nukkuminen on ollut mulle viime kuukausina ihan liian vaikeaa. En edes osaa hahmottaa milloin mulla nukkuminen meni vaikeaksi. En nukahtanut ja heräilin öisin milloin mihinkin ääneen, jopa siihen kun avokki hiippailee portaita yläkertaan. En kuitenkaan halua puhua unettomuudesta, koska kyllä mää nukun. Uni on vain huonoa ja katkonaista, eikä kroppa lepää kunnolla.

Monen kuukauden huonot unet alkaa näkymään minussa muutenkin kuin silmäpusseina. Oon koko ajan todella kärttyinen. Onhan se myös ihan todistettu, että huono nukkuminen vaikuttaa kaikkeen, kuten aineenvaihduntaan  ja mielenterveyteen. Rupesinkin tässä miettimään, että johtuukohan tämä mun huonomuistisuus ja aivosumu nukkumatttomuudesta, kovasta stressistä vai MS-taudista. Tai kaikista nuista yhdessä, mene ja tiedä.

Sain silloin marraskuisen sairaalareissun yhteydessä reseptin Tenox-nimiseen nukahtamislääkkeeseen, ihan vain sen vuoksi, kun sairaalassa saamani kortisoni-pulssi aiheutti todella pahaa unettomuutta. Montaa kertaa en Tenoxia ole kokeillut, ihan vain senkin vuoksi, koska se on kolmiolääke ja aiheuttaa jonkin sortin riippuuvuutta. Ne kerrat, kun Tenoxia otin, se auttoi kyllä nukahtamaan nopeasti, mutta heräilin silti läpi yön parin tunnin välein. Että se siitä.

Viime viikolla bongasin apteekista melatoniini-purnukan. Sitä on kehuttu kovasti, joten hetken mielijohteesta ajattelin kokeilla. Oon ottanut nyt viitenä yönä melatoniinia purkista ennen nukkumaan menoa ja se toimii! Olen nukkunut paljon sikeämmin, enkä ole herännyt kuin yhtenä yönä kesken unien.

Pääsiäisen aikaan heräsin ihan itsekseni 8-9 tunnin unien jälkeen, eikä olo ole ollut läheskään niin väsynyt kuin yleensä, enkä kaipaa päikkäreitä. Tiedä sitten toimiiko se ihan aikuisten oikeasti vai onko tässä joku lumevaikutus. Noh, ihan sama, kunhan saan nukuttua. Nukkuminen on niin mukavaa ja elämäkin näyttää paljon kivemmalta kunnon unien jälkeen :)

Mitenhän kauan kestää, että kroppa toipuu pitkästä nukkumattomuudesta?